Yrityksen latausinfra kuntoon 2025: 7 askelta hankinnasta ylläpitoon – opit Skårebon ratkaisuista

Miksi latausinfra on pk-yrityksen strateginen investointi juuri nyt

Vuoden 2025 loppuun mennessä monien yritysten on lain mukaan asennettava vähintään yksi sähköauton latauspiste parkkipaikalle, jossa on yli 20 paikkaa. Samalla sähköauton verovapaa latausetu poistuu 1.1.2026, mikä asettaa uusia vaatimuksia latauskäytön seurantaan ja hallintaan. Nämä muutokset eivät ole vain taakka – ne ovat tilaisuus rakentaa älykäs järjestelmä, joka palvelee henkilöstöä, houkuttelee asiakkaita ja vahvistaa yrityskuvaasi vastuullisena toimijana.

Tämä opas käy läpi seitsemän konkreettista askelta, joiden avulla suunnittelette ja toteutatte latausinfrastruktuurin hallitusti. Keskitymme erityisesti avoimiin standardeihin ja kokonaiskustannusten hallintaan, jotta vältät toimittajaloukkuun jäämisen ja varmistat investoinnin joustavuuden vuosiksi eteenpäin. Käymme läpi käytännön esimerkkejä onnistuneista toteutuksista ja osoitamme, miten tämä pakollinen hanke muuttuu kilpailueduksi, kun sen tekee oikein.

Askel 1-2: Kartoita nykytilanne ja mitoita lataustarve oikein

Ensimmäinen askel on selvittää kiinteistön nykyinen sähköliittymän koko ja kulutusvaihtelu. Tutki pääsulakkeen koon (esimerkiksi 3x63A) ja arvioi, paljonko tehoa on vapaana tyypillisenä arkipäivänä. Tämä perustaso määrittää, kuinka monta latausasemaa voit asentaa ilman liittymän vahvistamista ja kuinka tehokkaasti ne voivat ladata samanaikaisesti. Monet suomalaiset pk-yritykset toimivat kiinteistöissä, joissa liittymä on mitoitettu tavanomaista kulutusta varten – sähköauton lataus voi nostaa kulutushuippuja merkittävästi, etenkin jos useampi auto lataa yhtä aikaa.

Dynaaminen kuormanhallinta eli DLM (Dynamic Load Management) on ratkaisu, joka säätää latausasemien tehoa automaattisesti sen mukaan, paljonko sähköä kiinteistön muut laitteet kuluttavat. Jos vaikkapa tuotantolinja, ilmanvaihto ja valaistus vievät suurimman osan tehosta, DLM alentaa latausasemien tehoa, jotta sulakkeet eivät pala. Kun kulutus laskee, latausteho nousee takaisin. Tämä mahdollistaa useamman latauspisteen asentamisen ja säästää kallista liittymän vahvistamista. DLM-järjestelmä tarvitsee älykkään energiamittarin, joka kommunikoi latausasemien kanssa reaaliajassa Modbus-protokollaa käyttäen.

Seuraavaksi sinun tulee ymmärtää AC- ja DC-latauksen erot. AC-lataus (vaihtovirtaus) on peruslataus, jossa auton oma sisäinen muunnin muuttaa verkon vaihtovirran akun tasavirraksi. Tyypillinen teho on 3,7–22 kW, ja täyteen lataus kestää useita tunteja. AC sopii erinomaisesti henkilöstön autoille, jotka seisovat työpäivän ajan paikallaan – 7–11 kW:n lataus täyttää useimmat työsuhdeautot kertaalleen työpäivän aikana. DC-lataus eli pikalataus toimii toisin: latausasema itse muuntaa virran ja syöttää sen suoraan akkuun ohittaen auton muuntimen. Teho on 50–350 kW, ja lataus vie 15–60 minuuttia. DC-latausta tarvitset, jos palvelet asiakkaita, joilla on kiire, tai jos yrityksen kuljetuskalusto tarvitsee nopeaa latausta päivän aikana. Hinnat eroavat merkittävästi: AC-latausasema maksaa 1 500–4 000 €, DC-pikalatausasema 30 000–100 000 €.

• Arvioi latausta tarvitsevien autojen määrä nyt ja 3–5 vuoden päästä – huomioi henkilöstön kasvu ja sähköistymisen tahti
• Laske tyypillinen pysäköintiaika: päivittäinen työmatka-auto (7–9 tuntia), asiakaskäynti (30–120 minuuttia), kuorma-auto tai pakettiauto (välilataus 1–2 tuntia)
• Selvitä keskimääräiset ajokilometrit viikossa tai kuukaudessa – se määrittää, kuinka paljon energiaa sinun on tarjottava
• Tarkista kiinteistön sähköliittymän koko ja ota yhteyttä sähköverkkoon, jos epäilet nykyisen kapasiteetin riittävyyttä

Askel 3: Valitse avoimet järjestelmät ja vältä toimittajaloukku

OCPP eli Open Charge Point Protocol on avoin, valmistajasta riippumaton standardi, joka mahdollistaa latausasemien ja taustajärjestelmän (hallintaohjelmiston) välisen viestinnän. Kun latausasemasi tukevat OCPP:tä, voit vapaasti vaihtaa ohjelmistotoimittajaa tai lisätä eri merkkisiä latausasemia järjestelmään ilman, että joudut uusimaan kaiken. Tämä avoimuus takaa, että investointisi ei vanhene, vaikka latausalan markkinatilanne muuttuisi tai nykyinen toimittajasi lopettaisi tuotteen. Open Charge Alliance kehittää ja ylläpitää OCPP-standardia, ja se on laajasti hyväksytty koko Euroopassa ja maailmalla.

Sulje järjestelmä sitoo sinut yhteen toimittajaan ja sen hinnoitteluun sekä palvelutasoon. Jos toimittaja nostaa kuukausimaksuja tai lopettaa tuotteen tuen, sinulla ei ole vaihtoehtoja – joudut mahdollisesti uusimaan koko järjestelmän. Avoin järjestelmä puolestaan takaa kilpailun: voit pyytää tarjouksia useilta taustajärjestelmätoimittajilta, neuvotella paremmat ehdot ja rakentaa juuri sinulle sopivan kokonaisuuden. Latausaseman fyysinen käyttöikä on 10–15 vuotta, mutta ohjelmisto ja palvelut kehittyvät nopeasti – OCPP-yhteensopivuus antaa sinulle vapauden päivittää ohjelmistopuoli säilyttäen laitteet.

Varmista, että valitsemasi latausasemat ja hallintaohjelmisto tukevat vähintään OCPP 1.6 JSON -versiota, joka on nykyisin yleisin ja laajimmin tuettu standardi. Uudempi OCPP 2.0.1 tuo merkittäviä parannuksia mm. tietoturvaan (salaus ja varmennepohjainen tunnistautuminen), laitehallintaan (monipuolisempi etäkonfigurointi) ja älykkyyttä lataukseen (tarkempi tehonohjaus ja ISO 15118 -tuki, joka mahdollistaa mm. automaattisen tunnistuksen ja maksun ilman korttia tai sovellusta). Jos investoit nyt, suosittelemme valitsemaan laitteet, jotka tukevat OCPP 2.0.1:tä tai ovat päivitettävissä siihen, jotta järjestelmäsi pysyy ajanmukaisena. Varmista, että kumppanisi sitoutuu avoimiin standardeihin. Esimerkiksi kokeneet Skårebo-kaltaiset luotettavat toimijat rakentavat ratkaisunsa OCPP-yhteensopivuuden varaan, mikä turvaa investointisi arvon vuosiksi eteenpäin.

Askel 4: Hallinnoi käyttäjiä ja maksuja tehokkaasti

Määrittele ensin erilaiset käyttäjäryhmät ja niiden oikeudet. Tyypillisesti pk-yrityksessä on ainakin kaksi ryhmää: henkilöstö (omat työsuhdeautot tai työsuhdeedulla lataus) ja vierailijat tai asiakkaat. Jos avaat latauspisteen myös yleiseen käyttöön, tämä muodostaa kolmannen ryhmän. Jokaiselle ryhmälle voit asettaa eri hinnoittelun, latausnopeuden ja käyttöoikeudet hallintaohjelmiston kautta. Esimerkiksi henkilöstö voi ladata ilmaiseksi tai edullisesti hitaalla AC-latauksella, kun taas asiakkaat maksavat markkinahinnan DC-pikalatauksesta.

Hinnoittelumalli riippuu yrityksen strategiasta ja verokäytännöstä. Vuoden 2026 alusta työpaikalla tapahtuva lataus on verotettava luontoisetu, jonka Verohallinto on määrittänyt 30 €/kk täyssähköautolle ja 20 €/kk ladattavalle hybridille, jos lataus on ilmainen. Jos työntekijä maksaa latauksesta kilpailukykyisen kilowattituntiperusteisen hinnan, luontoisetuarvoa ei yleensä synny. Tämä tarkoittaa, että sinun on päätettävä: tarjoatko ilmaisen latauksen ja otatte luontoisedun palkkahallintoon, vai veloitatteko kulutuksen mukaan ja pidättekö luontoisedun pois. Kulutusperusteinen veloitus on usein oikeudenmukaisempi, etenkin jos lataus on satunnaista – miksi verottaa 30 € kuussa henkilöä, joka lataa vain kahdesti kuussa?

Maksutapojen valinta vaikuttaa käyttäjäkokemukseen merkittävästi. RFID-tunnisteet (kortit tai avaimenperät) ovat yleisimpiä työpaikalatauksessa: jokainen käyttäjä saa oman tunnisteen, ja järjestelmä kirjaa kulutuksen automaattisesti henkilölle. Mobiilisovellus tuo lisää joustavuutta – käyttäjä voi aloittaa ja lopettaa latauksen puhelimella, nähdä kulutuksen reaaliajassa ja maksaa suoraan. Ad hoc -maksaminen pankkikortilla tai mobiilimaksulla (esim. Apple Pay, Google Pay) sopii julkisiin tai asiakaspisteisiin, joissa käyttäjä ei ole rekisteröitynyt etukäteen. Helppous on valttia: mitä sujuvammin lataus käynnistyy, sitä parempi käyttäjäkokemus ja vähemmän tukipyyntöjä.

• Henkilöstö: RFID-tunnisteet tai mobiilisovellus, kiinteä kuukausihinta tai kulutusperusteinen veloitus, integrointi palkanlaskentaan
• Asiakkaat ja vierailijat: ad hoc -maksaminen pankkikortilla tai sovelluksella, markkinaperusteinen hinnoittelu (esim. 0,40–0,60 €/kWh)
• Julkinen käyttö: avoin kaikille, maksullinen, näkyvyys latauskartoissa (esim. Google Maps, Plugshare), houkuttelee liikennettä yrityksesi luokse
• Data ja raportointi: seuraa käyttöasteita, kulutusta (kWh), tuottoja ja latauskertoja – data auttaa optimoimaan järjestelmän toimintaa ja suunnittelemaan tulevia laajennuksia

Askel 5-6: Varmista turvallinen asennus ja saumaton ylläpito

Latausasemien asennus on sähkötyötä, jonka saa suorittaa vain pätevöitynyt sähköasentaja SFS 6000 -standardin mukaisesti. Tämä kansallinen standardi määrittää sähköturvallisuusvaatimukset ja asennuskäytännöt Suomessa. Vaadi asennusliikkeeltä käyttöönottopöytäkirja, joka todistaa, että asennus on tehty määräysten mukaisesti ja että kaikki suojalaitteet toimivat oikein. Pöytäkirja on välttämätön dokumentti myös vakuutuksen ja mahdollisten tarkastusten kannalta. Voit varmistaa asennusliikkeen pätevyyden ja oikeudet Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylläpitämästä julkisesta rekisteristä.

Turvallisuusnäkökohtia ei saa unohtaa. Vikavirtasuojaus on pakollinen – latausasemissa on käytettävä joko tyyppi B vikavirtasuojaa tai tyyppi A vikavirtasuojaa yhdistettynä DC-vuotovirran tunnistukseen. Tämä suojaa ihmisiä sähköiskuilta ja estää tulipalot vikavirran sattuessa. Ylijännitesuojat suojaavat laitteita salamaniskujen ja verkon jännitepiikkien vaurioilta – nämä ovat erityisen tärkeitä Suomessa, missä ukkoset ovat kesällä yleisiä. Myös latausasemien fyysinen suojaus on tarpeen: asenna törmäyssuojat (esim. putket tai betonipalkit) estämään asemien vaurioituminen ajoneuvon osumisesta, ja harkitse valvontakameraa estämään ilkivaltaa.

Ylläpitosopimuksen sisältö vaikuttaa suoraan järjestelmän käytettävyyteen. Määrittele SLA (Service Level Agreement) -sopimuksessa seuraavat seikat: vasteaika vikatilanteessa (esim. 24 tuntia arkisin, 48 tuntia viikonloppuisin), etävalvonnan laajuus (reaaliaikainen tila, virheiden havaitseminen ennen kuin käyttäjät huomaavat), ohjelmistopäivitysten aikataulut ja sisältö sekä kuukausiraportit käyttöasteista ja mahdollisista häiriöistä. Hyvä palveluntarjoaja valvoo latausasemien tilaa jatkuvasti ja ryhtyy ennakoiviin toimenpiteisiin ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Onnistumisen mittarit auttavat seuraamaan palvelun laatua: käyttöaste (% ajasta, jolloin asema on käytössä), ladatut kilowattitunnit kuukaudessa, käyttökatkojen määrä ja kesto sekä käyttäjätyytyväisyys (esim. NPS-kysely kerran vuodessa).

1. Pyydä tarjoukset vähintään kahdelta pätevöityneeltä sähköasennusliikkeeltä ja vertaa sekä hintaa että toimitusaikaa
2. Vaadi tarjoukseen sisällytettäväksi SFS 6000 -mukainen asennus, käyttöönottopöytäkirja ja takuu vähintään kahdeksi vuodeksi
3. Varmista, että asennukseen sisältyvät kaikki tarvittavat suojalaitteet (vikavirtasuoja, ylijännitesuoja, katkaisin) ja että ne ovat mitoitettu oikein
4. Sovi ylläpitosopimus heti asennuksen yhteydessä – älä jätä järjestelmää ilman huoltoa ja valvontaa
5. Testaa järjestelmä perusteellisesti ennen käyttöönottoa: lataa koeautolla, kokeile kaikkia maksutapoja ja tarkista, että raportointi toimii

Askel 7: Ymmärrä talous – TCO, tuet ja verotus Suomessa

Laske investoinnin kokonaiskustannus eli TCO (Total Cost of Ownership), joka kattaa koko elinkaaren kustannukset, ei vain hankintahintaa. TCO sisältää latausasemien ja asennuksen lisäksi hallintaohjelmiston kuukausimaksut (tyypillisesti 10–50 € per asema kuukaudessa), ylläpitosopimuksen (200–1 000 € vuodessa per asema), sähkön kulutuksen (0,15–0,25 €/kWh riippuen sopimuksesta) ja mahdolliset liittymän vahvistamisen kustannukset, jos nykyinen kapasiteetti ei riitä. Esimerkkilaskelma: kaksi 22 kW AC-latausasemaa maksavat yhteensä noin 8 000 € asennettuna, hallintaohjelmisto 30 €/kk/asema = 720 €/vuosi, ylläpito 500 €/vuosi ja sähkön kulutus riippuen käytöstä, mutta arviolta 3 000–6 000 €/vuosi, jos järjestelmä on aktiivisessa käytössä. Viiden vuoden TCO on siis noin 8 000 € + 3 600 € + 2 500 € + 20 000 € = 34 100 €, eli noin 6 800 € vuodessa.

Verotusmuutokset 2026 alkaen vaativat huolellista suunnittelua. Jos tarjoat ilmaisen latauksen työntekijöille, heidän verotettavaan tuloonsa lisätään 30 € kuukaudessa (360 € vuodessa täyssähköautolle). Tämä korottaa henkilön verotettavaa tuloa ja siten myös työnantajan sivukuluja hieman. Jos kuitenkin veloitat työntekijöiltä kilpailukykyisen hinnan (esim. 0,20 €/kWh, mikä kattaa suunnilleen sähkön hankintahinnan), luontoisetuarvoa ei synny. Kulutusperusteinen laskutus edellyttää, että latausasemat ovat MID-sertifioituja (Measuring Instruments Directive), mikä takaa mittaustarkkuuden ja oikeudenmukaisuuden. Tämä on välttämätöntä, jos haluat välttää kiistojen ja valitusten riskiä.

Investointitukien mahdollisuudet kannattaa selvittää ennen hankinnan aloittamista. Business Finland ja muut julkiset toimijat myöntävät ajoittain energiatukia uuden energiateknologian investointeihin, ja latausinfra voi täyttää ehdot, jos se liittyy laajempaan kestävyyshankkeeseen tai uusiutuvan energian hyödyntämiseen (esim. aurinkopaneelit ja latausinfra yhdessä). Rahoitusmallit vaihtelevat: suora investointi tarkoittaa, että ostat laitteet ja palvelut omalla pääomalla tai lainalla, mikä antaa täyden omistajuuden ja hallinnan, mutta vaatii suuremman alkuinvestoinnin. Leasing jakaa kustannukset tasaisesti kuukausieriin ja voi tarjota verotuksellisia etuja. Palvelumalli, jossa kumppani omistaa laitteet ja myy latauspalvelua yritykselle kuukausimaksulla, vähentää alkuinvestointia nollaan ja siirtää ylläpidon ja riskin toimittajalle, mutta pitkällä aikavälillä kokonaiskustannus on usein korkeampi. Vertaa eri vaihtoehtojen vaikutusta kassavirtaan ja budjetoi latausinvestointi osana yrityksen kokonaistaloutta huolellisesti.

• Laske TCO vähintään viiden vuoden perspektiivillä ja sisällytä kaikki todelliset kustannukset
• Ota verotusmuutokset huomioon: päätä, tarjoatko ilmaisen latauksen luontoisetuarvolla vai veloitatko kulutuksen mukaan
• Selvitä investointituet Business Finlandilta, TE-toimistoista ja kuntien energia- ja ilmasto-ohjelmista – jopa 20–40 % tuesta voi olla saatavilla päteviin hankkeisiin
• Vertaa rahoitusmallit: suora investointi, leasing ja palvelumalli – valitse se, joka sopii parhaiten yrityksesi kassavirtaan ja strategiaan

Ota ohjat käsiisi ja rakenna älykäs latausinfra

Huolellisesti suunniteltu ja avoimiin standardeihin perustuva latausjärjestelmä ei ole pelkästään lakisääteinen velvollisuus, vaan strateginen etu, joka palvelee henkilöstöä, houkuttelee asiakkaita ja vahvistaa yrityksen kestävää imagoa. Kun käyt läpi seitsemän askelta järjestelmällisesti – kartoitat nykytilan, mitoitat latauskapasiteetin oikein, valitset avoimet OCPP-yhteensopivat laitteet, hallinnoit käyttäjiä ja maksuja joustavasti, varmistat turvallisen asennuksen, sovit selkeän ylläpidon ja lasket kokonaiskustannukset realistisesti – luot järjestelmän, joka toimii saumattomasti ja sopeutuu tulevaisuuden tarpeisiin.

Kannustamme sinua ryhtymään toimeen nyt, jotta hanke etenee hallitusti ilman kiireestä johtuvia kompromisseja tai kalliita virheitä. Latausinfra-investointi kannattaa tehdä kerran kunnolla, eikä korjailla puutteita jälkikäteen. Oikeilla valinnoilla varmistat, että yrityksesi on valmis sähköisen liikenteen tulevaisuuteen ja että latausinfrastruktuurisi tukee liiketoimintaasi ja henkilöstön hyvinvointia vuosiksi eteenpäin. Ota seuraavat askeleet käyttöön tänään – kartoita nykyinen sähköliittymä, kysy tarjoukset OCPP-yhteensopivilta toimittajilta ja aloita rahoitusvertailu. Tulevaisuus on sähköinen, ja nyt sinulla on kartta sen navigointiin.